Vastuiden delegointi mahdollistaa toiminnan skaalaamisen. Mutta kuinka auttaa uutta tekijää tai tiimiä ottamaan vastuu tietystä projektista, asiakkuudesta tai kehityshankkeesta?
Vastuun ottaminen vaatii ymmärrystä toimintaympäristöstä. Useimmat kuvaukset viiteryhmistä ja toimintaympäristöstämme ovat yleistyksiä, jotka eivät auta asioiden edistämisessä ja realistisen kuvan muodostumisessa tilanteesta.
Toimintaympäristö on verkosto joka koostuu ihmisistä tavoitteineen ja heidän välisistä suhteista, ei organisaation laatikkokuva. Mitä tiedämme siitä mitä verkostossa olevat ihmiset haluavat projektista, vaikuttaa siihen, miten meidän kannattaa projektia edistää.
Kun autat uutta tekijää tai tiimiä ottamaan vastuun uudesta projektista tai jonkin asian kehittämisestä, voit sparrata häntä kasvamaan tähän vastuuseen tehokkaammin vaikutuskarttojen avulla.
Miten tehdä vaikutuskartta?
Vaikutuskartalla mallinnetaan tiettyyn projektiin tai muutostyöhön liittyvää viiteryhmien verkostoja, heidän suhteitaan ja heidän suhtautumistaan kyseiseen hankkeeseen.
Esimerkki vaikutuskartasta.
Vaikutuskarttaan kuvataan seuraavia asioita, esimerkin tapauksessa seuraavasti:
- Henkilön ympyrän koko kuvaa hänen vaikutusvaltansa määrää verrattuna muihin, viivojen suunta ja paksuus kuvaavat henkilöiden välisiä vaikutussuhteita ja niiden vahvuutta,
- Liikennevalot henkilöiden vieressä kuvaavat heidän suhtautumistaan hankkeeseen ja
- Ajatuskuplissa olevat tekstit kertovat ko. henkilön tavoitteista.
Kun sparraat tiimiä tai tekijää, kannattaa antaa sparrattavan piirtää kartta itse. Samalla sparrattavaa voi ohjata tekemällä tarkentavia kysymyksiä.
Vaikutus kartan tekeminen on vasta työn ensimmäinen vaihe. Siinä piirretään auki omat oletukset ja uskomukset viiteryhmistä. Tämän jälkeen voidaan validoida uskomukset keskustelemalla viiteryhmien edustajien kanssa.
Kartan tekemisessä tärkeä vaihe onkin miettiä, kuinka paljon kartalle mallinnetuista asioista uskoo pitävän aidosti paikkansa, ja kuinka paljon siinä on vain omia oletuksia.
Mitä voit odottaa tehtyäsi vaikutuskartan?
Vaikutuskarttojen tekeminen auttaa hahmottamaan sitä viiteryhmien verkostoa jonka kanssa työskenteleminen on oleellista projektin tai muutostyön onnistumiselle.
Etenkin jos sparraamasi tekijä tai tiimi ei ole luonnostaan kiinnostunut työskentelemään ihmisten kanssa, vaikutuskartan tekeminen voi luoda uuden tärkeän näkökulman tulevaan vastuuseen ja työhön.
Olen myös huomannut että ihmisistä tehtyjen oletusten kirjoittaminen ja piirtäminen auki voi auttaa kyseenalaistamaan näitä oletuksia.
Miten seurata vaikutuskartan vaikutuksia?
Vaikutuskartan tekemisessä ensimmäinen asia johon kannattaa kiinnittää huomiota on se millaista työskentelynne on. Onko sparrattavalla ennestään hyvä kuva viiteryhmistä ja heidän tavoitteistaan, vai onko tämä sellainen alue jo liittyy paljon epävarmuutta?
Kun olette tehneet vaikutuskartan, kannattaa seurata miten sparrattava lähtee validoimaan siinä tehtyjä oletuksia: Löytyykö tähän innostusta ja oikeat työvälineet vai tarvitseeko sparrattava siihen tukea.
Ja viimeinen testi vaikutuskartalle on se, alkaako sparrattava tiimi tai tekijä työskentelemään proaktiivisesti viiteryhmien kanssa hankkeen kannatuksen lisäämiseksi ja onnistumisen edellytysten parantamiseksi.
Niin kuin kaikkien kokeilujen kanssa, myös tässä kokeilussa on hyvä kysyä toisen osapuolen oma tuntemus siitä kuinka hyödyllinen tämä harjoitus on ollut ja kuinka se olisi ollut vielä hyödyllisempi. Se antaa kuvaa siitä missä tilanteissa voisit samanlaista harjoitusta käyttää ja miten voit räätälöidä sitä paremmin eri tilanteisiin sopivaksi.
Antti Kirjavainen on kokenut valmentaja. Hän auttaa yrityksiä kehittymään liiketoimintalähtöisiksi, asiakkaita ymmärtäviksi ja jatkuvasti toimintaansa kehittäviksi.
Antin tehtävänä on auttaa uusia yrityksiä omaksumaan näitä uusia työn organisoimisen ajatusmalleja ja käytäntöjä ja näin viedä vaikutuksensa aivan uudelle tasolle.
- Kirjoittaja
- @anttiki
- Haastattelu